keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Vuoden luennoija-palkinto menee...

Koska viimeksi olet istunut luennolla 1,5 tuntia tarkistamatta facebook-päivityksiä/uutisia/sähköpostia? Koska viimeksi luennoija on pystynyt pitämään mielenkiintosi aiheessa koko luennon ajan? Koska viimeksi luennoija kävi läpi tunnille "valmistamansa" 80 powerpointslidea? Koska viimeksi olet itseasiassa istunut luennolla koko 1,5 tuntia?

Olen istunut Italiassa luennoilla kolme päivää ja sen aikana olen istunut kolmen luennoijan tunneilla yhteensä 12 tuntia. Kellon olen tarkastanut kaksi kertaa, silloinkin luentoa oli jäljellä vain 5-10 minuuttia. Facebookia en ole päivittänyt kertaakaan tai muutenkaan surffannut. Mielessäni ei ole käynyt kertaakaan lähteä etuaikaa luennolta pois. Muistiinpanoja olen tehnyt noin 10 A4:sta. Olen vastannut muutamaan minulle esitettyyn kysymykseen. Luennoilla on käsitelty yhteensä noin 20 pp-slidea.

Mistä ero johtuu?

Padovassa luennoijat haluavat opettaa näitä asioita. Se näkyy heidän toiminnassaan. He valmistautuvat luennolle. He eivät täytä slidejaan tekstillä vaan kuvilla. He avaavat sliden ja puhuvat siitä vartin-puoli tuntia-tunnin hyväksikäyttäen liitutaulua lisähuomioihin. He puhuvat omalla suullaan ja ajatuksillaan. He tuovat asiat esille opiskelijalle ymmärrettävässä muodossa. He käyttävät esimerkkejä. He laittavat opiskelijat ajattelemaan. He kysyvät kysymyksiä.

" Kumpi on pahempi kaataa kuutio maitoa vai jätevettä jokeen ja miksi? "

LUT:n kandi/dippakursseilla olen nähnyt samoja (sarja)kuvia, joita täälläkin on näytetty. LUT:ssa sarjakuva vilautettiin luettavaksi ja siirryttiin seuraavaan asiaan. Täällä siitä keskusteltiin puoli tuntia. Täällä oppii, koska sitä haluaa, sillä oppimisille annetaan mahdollisuus. Täällä oppii huomaamattaan. Toki, kyllähän sitä joutuu oppimaan kun tärkeät asiat eivät olekaan kalvoilla valmiina vaan ne täytyy kirjoittaa opettajan puheista ylös...

Olen ollut mukana valitsemassa LTKYn vuoden luennoijaksi palkittavaa parina vuonna ja palkinnot ovat menneet ne ansainneille. Kriteerit ovat hyvät ja toimivat. Totuus kuitenkin on se, että kaikista luennoijista ei ole luennoimaan, mutta heidän täytyy sitä tehdä. Mistä Suomeen löytyisi luennoijia, joilla on intohimo opettaa? Muutenhan on sama vain lukea tenttikirja ja mennä tenttiin, koska luentojen lisäarvo on nolla.

Oli miten oli, vuoden luennoija-palkinto menee tänä vuonna minun mielessäni Italian auringon alle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti