Padova perustettiin vuonna 1183 eaa ja sen perustajien uskotaan olleen muinaisia troijalaisia, pääjehunaan Antenor, jonka "jäännökset" on sijoitettu sarkofagiin kaupungin keskustaan.
Kaupungin läpi virtaa haaroittunut joki luoden hyvät vallihaudat kaupungin muurien (nykyisen keskustan) ulkopuolelle. Joskus muinoin on vesi virrannut myös keskellä kaupunkia, josta muistona katujen nimet "Riviera Tito Livio" ja "riviera dei ponti romani". Jälkimmäinen tarkoittaa roomalaista siltaa ja sillan jäännökset ovatkin nähtävillä jossain kadun varrella (en oo käyny vielä tiirailemassa).
Keskustan länsiosassa on jylhän massiivinen Duomo di Padova. Kirkko ei ole mitenkään upean näköinen ulkokuoreltaan, hienostelut jäivät kesken, kun hallitsijaperheiden väliset taistelut veivät rahaa ja häviön tullen edellisen merkit tuli tuhota. Carraresit hävisivät taistelun Scaligerille ja Carraresin aikaansaannokset saivat kyytiä. Duomon "takaosa" on kuitenkin astetta kauniimpi ja koreampi myös ulkopuolelta.
Kaupungin ylemmistölle tituleerattu Piazza del Signori toimii samaan tapaan markkinapaikkana kuten lähes kaikki piazzat Padovassa. Piazzalta löytyy hallintorakennusten lisäksi myös vanha - mutta toimiva - kello. Normaaleista nykyaikaisista kelloista poiketen siinä on jokaiselle tunnille (24) oma kolonensa ja löytyypä kellosta myös tähtimerkkikalenteri. Papukaijamerkki sille joka tietää millon ja mihin aikaan sekä minkä tähtimerkin aikaan kuva on otettu :) Toinen papukaijamerkki sille, joka tietää miksi skorppionilla on niin huikean iso alue kellossa. Kun kerran ylhäisistä hallitsijaperheistä on jo päästy puhumaan niin kellon alapuolelta löytyvä leijona kertoo miten kaupunki olikaan siirtynyt Scaligerille (en oo kyllä nyt ihan varma tuosta perheestä). Jos leijona pitää avonaista kirjaa, on kaupunki antautunut ja jos leijona seisoo kirjan päällä on kaupunki voitettu sodassa.
Sittemmin jöötä kaupungissa ovat pitäneet myös itävaltalaiset, jotka ajettiin pois kaupungista ja Venetosta Koniggratzin taistelun (1866) seurauksena. Tämän jälkeen olikin vuorossa Veneton liittäminen l'Unità d'Italiaan (liittoutuneeseen Italiaan), joka oli muodostettu vuonna 1861. Nopeimmat osasivatkin jo laskea, että muiden liittoutumisesta onkin kulunut jo 150 vuotta. Torstaina 17.3 oli Italian suuret synttärit ja juhlallisuudet, joista ulkkari ei saanut oikeastaan mitään tietoa. Ainoa mistä tiesi jotain tapahtuvan oli hurjasti lisääntynyt italian lippujen määrä joka puolella. Kaupunki oli kuulemma räjäytellyt rahaa taivaalle keskiviikkoyönä Pratolla mutta pauketta kuului myös torstaina.
Keskustan eteläosasta löytyy siis suuri (90 000 m2) aukio/puisto Prato della Valle. Joka lauantai Pratolla järjestetään markkinat mutta vihanneksia ja hedelmiä myydään päivittäin. Keskeltä aukiota löytyy pyöreä kanaalin ja kahden patsasvallin ympäröimä nurmikenttä. En muista kuinka monta patsasta nurmea kiertää mutta monta tärkeää henkilöä seisoo tänä nykyä kivestä veistettynä ihmisten ihailtavana tai töhrittävänä. Nurmikentän keskeltä löytyy suihkulähde, johon kuulemma jokainen Erasmus tulee kastautumaan oman vaihtokautensa jossain vaiheessa..
Pienen kävelymatkan päässä Pratolta löytyy Piazza del Santo, "se" piazza padovalaisten puheissa. Piazzalta löytyy myös arvostetun portugalilaisen pyhän miehen kirkko - Basilica of Saint Anthony of Padova. Kyseiseen kirkkoon astuessa astuu samalla pois Padovasta ja astuu Vatikaanin käskyvallan alla olevalle Holy See-"alueelle." Näitä Vatikaanin käskyllisiä löytyy lähinnä Roomasta mutta muutama myös Rooman ulkopuolelta. Yhteistä näillä alueilla on käyttäytyminen kuin "suurlähetystöalueella" (rikokset jne. googleta jos kiinnostaa). MUTTA Holy see-paikoista kolmella ei näitä oikeuksia ole, yhden ollessa St. Anthonyn kirkko. Pientä googletusta tehneenä tajusin samalla, että olen käynyt Italian vaihdon aikana toisessakin Holy see-kirkossa eli Basilica of St Francis of Assisissa.
Ja nyt Padovakatsauksen lopuksi täytyy kommentoida vielä hiukkasen liikkumista Padovassa. Keskusta-alueella on lukuisia kävely/pyöräilykatuja, jotka rikkoutuvat vain pää(auto)väylien verran tovittain. Suhteellisen ahtaasta rakennuskulttuurista johtuen (tosin ei verrattavissa Perugiaan), on lisätilaa haettu usein katujen päältä muodostaen samalla lukuisia kaarikäytäviä. Nämä ovat loistava juttu mm. sateen tullen, sillä kuivana on mahdollista päästä keskustassa tärkeimmille paikoille. Kaarikäytävät on usein myös koristeltu kauniisti ja ylöspäin on suositeltavaakin katsella aina välillä - myös kaarikäytävien ulkopuolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti