sunnuntai 27. helmikuuta 2011

12 h matkustamista – tuttu juttu pohjoisen kulkijalle

Kirjoitettu
31.1.2011


Lento lähti Oulusta heti aamutuimaan klo 6.45, mikä tarkoitti sitä, että Kempeleessä/Kempeleellä (valitse oikeampi) herätyskello soi klo 5.00 ja kohti lentokenttää lähdettiin klo 5.25. Onneksi aikaa oli tarpeeksi, sillä olin onnistunut täyttämään molemmat kapaasit, sekä ruumaan menevän että käsimatkalaukun, liian raskaiksi. Sen siitä sai kun teki viime hetken shoppailuja Zeppeliinissä. Tavaraa siis tuli heittää ulos tai maksaa 60 e – ei tarvinne miettiä mitä tein. Kannattaa siis punnita tavarat ennen lähtöä.

Lento Riikaan sujui hyvin näpsäkästi ja varsinkin välilaskun jälkeinen Turku-Riika osuus hurahti hetkessä. Riikassa 1,5 tunnin vaihtoajan aikana ehti hyvin syödä terveellisen aamiaisen. Lento Roomaan (lähes 3h) kului laina-aparaatilla tv-sarjoja ja piirrettyjä katsellessa – siitä ilosta piti maksaa 9 euroa, mutta olipahan jotain tekemistä (matkalukemiskirjat oli Oulun lentokentän roskiksessa). Roomassa odoteltiin taas matkalaukkuja, joka onneksi tuli perille ihan samanlaisena kuin oli Oulusta lähtenytkin.

Rooman keskustaan päästäkseen sai sitten valita kalliimman junakyydin tai halvemman kyydin suoraan naaman eteen tyrkyttämään tulleen herran minibussilla. Valitsin junan. Junalipun osto oli hämmentävää, suomalaiseen tapaan tottuneena ajattelin, että lippuja saa vain yhdestä puljusta mutta kyllähän niitä myyntikojuja riitti useampikin, lisäksi alueella oli lipunmyyntiautomaatteja. Puljusta ostettaessa lippu maksoi 15 euroa, euroa vähemmällä olisi selvinnyt automaatista (jonne en kuitenkaan osannut siis ”aukiolle” saapuessani suunnata). Juna Rooman lentokentältä Terminin päärautatieasemalle kesti reilut 30 minuuttia ja sen aikana tuli ihmeteltyä useampaan otteeseen rajan varrella asuvien pyykinripustustouhuja. Pyykkiä näytti kyllä kuivuvan myös ikkunan pielillä Rooman keskustan kerrostaloissakin.

Mutta Terminin päärautatieasema on kyllä ensikertalaiselle täysin hämmentävä paikka, lähes puolen kilometrin kävelyn jälkeen tuli mahdollisuus nousta ylätasanteelle, josta junalippujen ostaminen onnistui. Lippujen myyntipisteitä löytyy kahdesta eri linjasta – A(Junat x ja y) ja B (junat z, å, ä, ic) – ja oikeaan jonoon on osattava astua, jotta lipun saisi. Testasin onneani kuitenkin lippuautomaatilta ja käteeni tulostuikin kaksi lippua, joista toisessa oli alkupäänä Termini ja toisessa päätepysäkkinä Perugia – onnistunut osto! Terminin infotauluihin oli merkitty hyvin hämmentävästi sekaisin erilaisia junia, eri lähtöajoilla. Kun lähtöraiteitakin on 24 kappaletta, oli onni, että ehdin ostaa lipun reilusti ennen lähtöä. Lopulta pienen sompailun ja avun pyytämisen (sitä saamatta, koska italialaisten englannin kielen taito on varsin heikko) jälkeen oikea juna ja vaunu löytyivät. Kyseessä oli IC-luokan juna, jossa penkit muistuttivat suomalaisen pikajunan penkkejä – pehmeät ja hyvät! Jopa kolmeen vaihtoon tottuneella oli suorastaan kotoisaa hypätä junasta pihalle ja vaihtaa uuteen junaan. Italian taajamajunat ovat hyväkuntoisia ja miellyttäviä matkustaa. Pian edessä siinsi jo Perugia ja reilu 12 tunnin matka pohjoisesta etelään oli suoritettu.

NiceToKnow: Italiassa junaliput pitää leimata itse ennen junaan astumista. Etsi siis joko asemalta sisältä tai ennen laitureita pieni oranssi/keltainen pömpeli ja tunge lippu sisään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti